Asbesti on yhteisnimitys useille kuitumineraaleille, joita on käytetty hyvien ominaisuuksiensa (kuten palamattomuuden, lämmöneristävyyden ja mekaanisen lujuuden) vuoksi useissa eri rakennusmateriaaleissa.
Yleisin asbestimineraali on krysotiili (valkoinen asbesti). Suomessa on käytetty myös runsaasti antofylliittiasbestia. Muita asbesti laatuja ovat amosiitti (ruskea asbesti), krokidoliitti (sininen asbesti), tremoliitti ja aktinoliitti.
ASBESTI SUOMESSA
Suomessa on toiminut asbestikaivos, jossa tuotettiin antofylliittiasbestia aina vuoteen 1975 saakka. Vuosina 1920-1990 asbestia on käytetty Suomessa rakentamisessa. Käytännössä lähes jokainen rakennus kyseiseltä aikakaudelta sisältää jossain muodossa asbestia. Vuosien 1963-1979 välillä rakennetuista rakennuksista löytyy erityisen runsaasti asbestia. Asbestin käyttö, asbestipitoisten tuotteiden valmistus ja maahantuonti sekä myynti on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1994 alkaen. Suuri osa käytetystä asbestimateriaalista on edelleen paikallaan rakennuksissa.
YLEISIMPIÄ ASBESTIPITOISIA MATERIAALEJA:
- kiinnitys- ja saumalaastit, tasoitteet
- muovimatot, vinyylilaatat, liimat
- asbestisementtiset rakennuslevyt
- huopakatteet
- kitit, julkisivumaalit
- vesi- ja viemäriputket, ilmanvaihtokanavat
- putkieristeet, -tiivisteet, asbestipahvit
- jarru- ja kytkinmateriaalit
- asbestitekstiilit (langat, punokset, kankaat)
- asbestiruiskutukset, paloeristeet
Asbestikuidut voivat jäädä ilmaan leijailemaan pitkiksi ajoiksi. Asbestipurkutyön jälkeen purkutilan ilman puhtaus tulee todentaa ilmanäytteellä. Ilmanäytteen ottamisen aikana purkutilan pintoja pyyhitään esim. harjalla jolloin mahdollisesti laskeutunut asbestipöly lähtee liikkeelle (ns. aggressiivinen menetelmä). Ilmamittauksella varmistetaan purkutilan jälkeinen turvallinen käyttö.
TERVEYSHAITAT
Vaikka asbestipurku on luvanvaraista toimintaa ja asbestin käyttö on ollut kiellettyä jo pitkään, altistuu asbestille edelleen vuosittain paljon ihmisiä. Kaikki asbestit voivat aiheuttaa asbestisairauksia. Asbestikuidut kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin ja voivat aiheuttaa mm.
keuhkosyöpää, keuhkopussin syöpää eli mesotelioomaa, asbestoosia ja muita keuhkopussin sairauksia. Mesotelioomaa voi joskus esiintyä myös vatsakalvolla tai sydänpussissa. Syöpää aiheuttavalle altistumiselle ei ole turvallista alarajaa ja riski suurenee altistumisen lisääntyessä. Vähäinenkin asbestialtistuminen lisää mahdollisuutta sairastua mesoteliooman. Tupakointi moninkertaistaa asbestin aiheuttaman keuhkosyövän riskin. Asbestisairaudet ilmenevät vasta pitkän ajan kuluttua altistumisesta.